Ortostaattinen testi ja sen suorittaminen
Ortostaattista testiä käytetään yleisesti harjoittelun ja palautumisen välisen tasapainon valvontaan. Se perustuu harjoittelun aiheuttamiin autonomisen hermoston toiminnan muutoksiin. Ortostaattisen testin tuloksiin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten stressi, uni, piilevät sairaudet ja muutokset ympäristöolosuhteissa (lämpötilassa, korkeudessa). Pitkäaikainen seuranta auttaa optimoimaan harjoittelun ja välttämään liiallista harjoittelua.
Ortostaattinen testi perustuu sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamiseen. Muutokset sykkeessä ja sykevälivaihtelussa kertovat verisuoniston autonomisen säätelyn muutoksista. Testi mittaa perättäisten sydämenlyöntien välisiä aikoja, eli R-R-intervalleja.
Testi auttaa välttämään liiallista harjoittelua. Ortostaattisessa testissä mitatut syke ja sykevälivaihtelu kertovat selkeästi autonomisen hermoston häiriöistä, jotka johtuvat usein väsymyksestä ja liiallisesta harjoittelusta. Syke reagoi kuitenkin väsymykseen ja liialliseen harjoitteluun yksilöllisesti. Tästä syystä tietoja on seurattava pitkällä aikavälillä, ja aluksi testi on suoritettava kuusi kertaa luotettavan lähtötason selvittämiseksi.
Kun olet suorittanut kuusi perusmittausta, voit aloittaa testitulosten säännöllisen seuraamisen. Ortostaattinen testi on tarkoitettu jatkuvaan seurantaan, joten voit sisällyttää sen aamuohjelmaasi. Huomaa, että et voi verrata ortostaattisen testin tuloksia ystäviesi tuloksiin, sillä tulokset ovat yksilöllisiä ja pätevät vain sinuun.
Kun aloitat ortostaattisen testin käyttämisen, sinun tulisi ensin suorittaa kahden viikon aikana kuusi perustestiä, jotka määrittelevät lähtötasosi. Perustestit on suoritettava kahden tyypillisen harjoitusviikon aikana, ei rankkojen harjoitusviikkojen aikana. Perustestit on hyvä tehdä sekä harjoituspäivien että lepopäivien jälkeen.
Kun lähtötestit on suoritettu, testi on jatkossa hyvä suorittaa 2-3 kertaa viikossa. Tee testi viikoittain sekä lepopäivän että rankan harjoituspäivän (tai useiden rankkojen harjoituspäivien) jälkeisenä aamuna. Halutessasi voit tehdä kolmannen testin normaalin harjoituspäivän jälkeen. Testin tulokset eivät ehkä ole luotettavia jaksoina, joiden aikana ei harjoitella, tai hyvin epäsäännöllisen harjoittelun aikana. Jos pidät harjoittelusta vähintään 14 päivän tauon, pitkän aikavälin keskiarvot kannattaa nollata ja perustestit suorittaa uudelleen.
Testi on tehtävä aina vakioiduissa/samanlaisissa olosuhteissa, jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia. Testi on suositeltavaa tehdä aamulla ennen aamiaista. Perusvaatimukset:
- Pue sykesensori.
- Sinun on oltava rentoutunut ja rauhallinen.
- Voit istua rennosti tai maata sängyllä. Testi on aina tehtävä samassa asennossa.
- Ympäristössä ei saa olla häiritseviä ääniä (esim. tv, radio, puhelin), eivätkä muut ihmiset saa puhua sinulle.
- Jotta testitulokset olisivat vertailukelpoisia, testi kannattaa tehdä säännöllisesti samaan aikaan päivästä, mieluiten aamulla heti herättyäsi.
Jokaisen suoritetun ortostaattisen testin tuloksista näet sykearvosi sekä sykevälivaihtelusi. HR REST ja RMSSD REST ovat sykkeesi ja sykevälivaihtelusi levossa. HR STAND ja RMSSD STAND ovat sykkeesi ja sykevälivaihtelusi seisten. HR PEAK on korkein sykkeesi noustessasi seisomaan. Ensimmäisen testin jälkeen järjestelmä alkaa laskea sykkeesi keskiarvoja, jotka esitetään Flow-verkkopalvelun tulosnäkymän alaosassa. Arvot päivitetään automaattisesti jokaisen suoritetun testin jälkeen.
Huomaa, että tuloksissa esitetyt sykearvot HR REST ja HR STAND ovat keskiarvoja. Tästä syystä saatat huomata käyrällä myös keskiarvoja alempia väliarvoja.
Harjoittelukautesi edetessä voit seurata lisääntyvän harjoituskuormituksen vaikutusta sykearvoihisi vertailemalla keskiarvojesi ja tulostesi välisiä eroja. Tuloksista näet tuoreimmat sykearvosi, eli korkeimman sykkeesi, sykkeesi seisten ja sykkeesi levossa, sekä nykyisten arvojen ja keskiarvojen erotuksen. Jos yksi tai useampi näistä arvoista putoaa keskiarvojen alapuolelle tai nousee niiden yläpuolelle jatkuvasti, eikä normalisoidu palautumisviikkojen aikana kun harjoituskuormituksesi on pienempi, sinulle on mahdollisesti kehittymässä ylikunto-oireyhtymä. Muista kuitenkin, että syke on vain yksi liiallisen harjoittelun mittari. Sykkeen lisäksi tulisi aina seurata myös muita muutoksia, kuten suorituskyvyn muutoksia ja yleistä väsymystä.
On myös suositeltavaa antaa asiantuntijan tarkastella arvojasi silloin tällöin, etenkin jos arvelet harjoitelleesi liikaa.
Liiallisen harjoittelun parhaista mittareista käydään jatkuvaa keskustelua alan tieteellisessä kirjallisuudessa, ja asiaa tutkitaan edelleen. Harjoittelun aiheuttamaa väsymystä voidaan tarkastella erillisinä vaiheina, jotka perustuvat yleensä palautumiseen tarvittavaan aikaan. Ortostaattisen testin tulosten tulkitseminen on haasteellista, sillä harjoittelun vaikutus sykkeeseen ja sykevälivaihteluun voi vaihdella riippuen väsymystasosta sekä muista tekijöistä, kuten stressistä tai sairaudesta. Testitulokset eivät myöskään ole verrattavissa muiden tuloksiin. Tästä syystä jokaisen harjoittelijan on syytä oppia, miten juuri oma harjoittelu vaikuttaa ortostaattisen testin tuloksiin. On myös suositeltavaa antaa asiantuntijan tarkastella arvojasi silloin tällöin.