SleepWise™

Polar SleepWiseTM auttaa ymmärtämään, miten uni vaikuttaa vireystilaasi ja suorituskykyysi päiväsaikaan. Viimeaikaisen unen määrän ja laadun lisäksi huomioimme myös unirytmin vaikutuksen. SleepWise näyttää, miten viimeaikainen unesi vaikuttaa vireystilaasi ja suorituskykyysi päiväsaikaan. Kutsumme tätä Unen antamaksi vireydeksi. Se auttaa terveellisen unirytmin saavuttamisessa ja ylläpitämisessä sekä kertoo, miten viimeaikainen unesi vaikuttaa vireystilaasi päiväsaikaan. Parempi vireystila parantaa myös suorituskykyä, sillä se vaikuttaa reaktioaikaan, tarkkuuteen, arviointikykyyn ja päätöksentekoon.

Jotta saat yksilöllistä palautetta, varmista, että määrittämäsi unentarve vastaa todellista unentarvettasi.

SleepWise on täysin automaattinen, joten sinun tarvitsee vain seurata untasi Sleep Plus Stages ‑yhteensopivalla Polar-kellolla. Toiminto on saatavilla Polar Flow ‑sovelluksessa.

Päivittäinen Unen antama vireys

Huomaa, että Unen antama vireys ‑ennusteet edellyttävät vähintään viittä unitulosta seitsemän edellisen päivän ajalta. Jos et ole pitänyt kelloa ranteessa tai jos unen seuranta on epäonnistunut, voit lisätä unitulosten määrää myös lisäämällä uniajat manuaalisesti sovelluksessa.

Voit katsoa Unen antama vireys ‑ennusteet Polar Flow ‑sovelluksesta valitsemalla valikosta Unen antama vireys tai vilkaisemalla päivän Unen antama vireys ‑ennustetta Päiväkirja-osion kortista. Napauta korttia, niin päivän Unen antama vireys ‑näkymä aukeaa.

Unen antama vireys ‑näkymä avautuu:

Aamulla näet ennusteen siitä, kuinka unen vaikutusten odotetaan vaihtelevan päivän mittaan. Näin voit suunnitella vireystilaa parantavia aktiviteetteja, kuten päiväunia, kahvihetkiä tai kävelylenkkejä. Saat ominaisuuden avulla yksinkertaista visuaalista ja numeroina näytettävää palautetta mahdollisista unirytmisi muutoksista. Näet siis helposti, onko muutoksilla myönteisiä vai kielteisiä vaikutuksia. Näin voit ymmärtää unen pitkällä aikavälillä näkyviä vaikutuksia paremmin. Ominaisuuden avulla näet univelan sekä epäsäännöllisten nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen vaikutukset selkeästi.

Unipohjainen vireystulos tiivistää päivän ennusteen yhdeksi numeroksi, mikä helpottaa päivien vertailua keskenään. Unipohjainen vireystulos voi olla erinomainen, hyvä, kohtalainen tai vähäinen. Erinomainen unipohjainen vireystulos kertoo, että yöunesi tukevat päiväaikaista vireystilaasi mahdollisimman hyvin. Unipohjainen vireystulos saattaa olla vähäinen, jos sinulla on esimerkiksi paljon univelkaa. Esimerkiksi viikonloput voivat näkyä toistuvina nousuina tai notkahduksina.

Päivittäisestä Ennuste-kaaviosta näet, miten viimeaikaisen unesi odotetaan vaikuttavan vireystilaasi päivän mittaan.

Mitä vaaleampi ja korkeampi palkki, sitä korkeampi unipohjainen vireystasosi on. Tämä tarkoittaa, että olosi on todennäköisesti vireä ja olet valmiina haasteisiin. Mitä tummempi ja matalampi palkki, sitä matalampi on myös unipohjainen vireystasosi. Tällöin saatat tuntea olosi väsyneeksi ja jopa uneliaaksi.

Unipohjaiset vireystasot

Huomaa, että ennuste pohjautuu vain uneen. Ennusteessa ei huomioida mitään muuta, mitä teet tai olet tekemättä päivän aikana. Kaavio ei siis muutu, vaikka joisit kahvia, kävisit viileässä suihkussa tai tekisit reippaan kävelylenkin. Myös oma sisäinen motivaatio vaikuttaa siihen, kuinka vireäksi tunnet olosi. Vaikka unipohjainen vireystasosi olisi kuinka korkea tahansa, se ei välttämättä estä sinua tuntemasta oloasi uneliaaksi, jos kuuntelet erittäin tylsää luentoa. Toisaalta olosi voi olla hyvinkin vireä, vaikka olisit nukkunut huonosti, jos sinulla on erityisen mielenkiintoista tekemistä. Seuraamalla päivittäistä ennustetta huomaat, että unipohjaiset vireystasot notkahtavat yleensä iltapäivästä ja nousevat vähän ajan kuluttua uudestaan. Iltapäivällä tapahtuvasta notkahduksesta ei kannata olla huolissaan. Se on osa sisäistä rytmiäsi ja luonnollista kaikille ihmisille. Tutustumalla aiempiin ennusteisiisi voit oppia, miten edellisen yön unien lisäksi myös viimeaikainen unihistoriasi vaikuttaa päivän unipohjaisiin vireystasoihin. Esimerkiksi viikonloppuna valvominen voi näkyä monen päivän ajan.

Uniportti ennakoi, milloin kehosi on valmis nukahtamaan. Kehosi sisäinen rytmi ei kuitenkaan välttämättä osu aina yksiin päivän suunnitelmien kanssa. Siksi uniportti ei välttämättä ole aina paras mahdollinen nukkumaanmenoaika. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun palaat töihin pidemmän loman, viikonlopun tai muun vastaavan tauon jälkeen.

Viikoittainen uni

Viikoittainen uni ‑näkymässä voit vertailla ja analysoida eri öiden unitietojasi. Pääset näkymään napauttamalla kalenterikuvaketta.

Unen antama vireys ‑kaaviosta näet, miten unesi on vaikuttanut vireystilaasi viime päivinä. Kaavion tietojen perusteella voit halutessasi tehdä muutoksia unirytmiisi.

Uni ja sisäinen rytmi ‑kaaviosta näet, kuinka paljon varsinainen unirytmisi poikkeaa kehosi sisäisestä vuorokausirytmistä. Kun unirytmi ja sisäinen rytmi ovat sopusoinnussa keskenään, siitä on paljon hyötyä terveydelle. Säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat voivat auttaa tässä. Näet, miten tapasi vaikuttavat sisäiseen rytmiisi. Esimerkiksi viikonloppuisin valvominen tai aikavyöhykkeeltä toiselle matkustaminen voi häiritä rytmien välistä tasapainoa.

Uniportti ennakoi, milloin kehosi on valmis nukahtamaan. Uniportti voi olla helposti tunnistettavissa tiedoistasi – tai sitten ei. Epäsäännöllinen unirytmi tai nukkuminen epätavallisiin aikoihin voi sekoittaa sisäistä rytmiäsi ja tehdä uniportista heikommin tunnistettavan.

Uniportin tunnistettavuus

Voit olettaa uniporttisi olevan helposti tunnistettavissa (3/3), jos unirytmisi on säännöllinen. Jos unirytmisi vaihtelee huomattavasti, uniporttisi on vaikeammin tunnistettava.

Sisäinen rytmi

Kehosi sisäinen rytmi tarkoittaa, että kehosi haluaa luonnostaan olla tiettyihin aikoihin unessa tai hereillä. Kaavion violetit viivat näyttävät uni-ikkunasi eli ajanjakson, jolloin kehosi olisi luonnostaan halunnut olla unessa. Siniset palkit näyttävät todellisen unirytmisi. Kun unirytmi ja sisäinen rytmi ovat sopusoinnussa keskenään, siitä on paljon hyötyä terveydelle. Säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat voivat auttaa tässä.

Monet toimistoaikoina työskentelevät valvovat myöhään ja nukkuvat aamulla pidempään viikonloppuisin. Tällöin heidän uniporttinsa siirtyy myöhemmäksi myös sunnuntai-iltana. Tässä on kyse tyypillisestä sosiaalisesta jetlagista, jossa nukahtamisvaikeudet sunnuntai-iltana voivat johtaa työviikon aloittamiseen liian vähän nukkuneena. Sunnuntaiset nukahtamisongelmat ja univajeiset maanantait kannattaa siis välttää pitäytymällä joka päivä samoissa nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa. Jos kuitenkin joudut valvomaan jonakin iltana myöhään, kannattaa ottaa päiväunet alkuiltapäivästä sen sijaan, että nukkuisit aamulla tavallista myöhempään.

Tieteellinen tausta

Polar SleepWise ‑ominaisuus käyttää unen seurantaa ja biomatemaattista mallinnusta ennustaakseen päivän vireystilan sen pohjalta, miten henkilö on nukkunut viime aikoina. Polarin malli ottaa huomioon unen määrän, laadun ja ajoituksen sekä vertaa niitä henkilön unentarpeeseen ja kehon sisäiseen vuorokausirytmiin ennustaessaan, miten uni vaikuttaa vireystilaan. Malli ennustaa henkilön tuntikohtaiset unipohjaiset vireystasot, päivittäisen unipohjaisen vireystuloksen, uniportin ja uni-ikkunan. Uniportti aloittaa uni-ikkunan eli ajanjakson, jolloin keho haluaisi luontaisesti olla unessa. SleepWisen on kerättävä tietoja ensin yhdestä kahteen viikkoon, jotta sen ilmoittamista tiedoista tulee mahdollisimman luotettavia.

Biomatemaattinen mallinnus on yleisesti hyväksytty menetelmä sen ennustamiseen, miten erilaiset unirytmit vaikuttavat vireystilaan hereilläoloaikana. Tieteellisessä kirjallisuudessa on esitelty useita biomatemaattisia malleja. Mallit eroavat toisistaan terminologialtaan ja yksityiskohdiltaan, mutta malleissa otetaan yleensä huomioon hereilläoloaika, uni-valvehistoria ja vuorokausirytmi. Mallien antamat tulokset on tyypillisesti vahvistettu vertaamalla niitä psykomotoriseen tarkkaavaisuustestiin, joka tehdään vähäisen tai huomattavan unirajoituksen jälkeen. Psykomotorinen tarkkaavaisuustesti on yksinkertainen testi, jossa koehenkilö painaa nappia heti, kun valo ilmestyy ruudulle. Tällaisen testin tulokset ovat yhteydessä huomiokyvyn ylläpitoon, ongelmanratkaisuun ja päätöksentekokykyyn.